torstai 28. helmikuuta 2013

Kea | Deep Red Blues

The Call of the Wild

IMG_3147

Huomenaamulla se vihdoin koittaa. Nimittäin lähtö Alaskaan! Kahden ikuisuudelta tuntuvan vuoden jälkeen on ihana palata tuttuihin maisemiin. Tiedän, että kun nousen koneesta tulee kaikki taas vaikuttamaan siltä kuin se oli ennen, niin kuin aika olisi pysähtynyt ja minä olisin sillä välin vain hieman muuttunut ja kasvanut toisella puolen maailmaa. Kentälle tulevat vastaan vanhempani, paras ystäväni Miranda ja miehensä Lennon, ja odotamme yhdessä matkalaukkuani saapuvaksi keskustelun lomassa. Kotiin ajetaan vuonojen läpi, vuorenhuiput välkehtivät valkoisina pimeässä ja ilma tuoksuu puhtaalta, mereltä ja metsältä. Vaihtarivanhemmat ovat taas pedanneet sänkyni tuttuun tapaan vanhaan huoneeseeni ja koira ja ehkä kissakin ovat innokkaina ovella odottamassa. Aamulla herään sähköpeitteen alta kylmään sisälämpötilaan, vedän villasukat ja villapaidan päälle ja kurkistan ulos ikkunasta maailman kauneinta näkyä. Sitten hipsin keittiöön, syön jotakin, juon amerikkalaista Folger's -kahvia luomumaidolla ja katselen kuinka takapihan verannalla käy lintulaudalla kova kuhina. Kohta laskuvaatteet puetaankin päälle ja suunnataan vuorille. Päivityksiä livenä pikimmiten, kunhan kameralle tallentuu uusia kuvia... Adios amigos!
Tomorrow morning the day will finally be here. My departure for Alaska, that is! After two years which have felt like an eternity, it will be wonderful to return. I know that when I get off that plane everything will seem just like it was before, like time would have stopped and in the meantime I would just have changed and grown a bit on the other side of the world. My parents, my best friend Miranda and her husband Lennon will meet me at the airport and together we'll pick up my luggage while talking. We'll drive home through the fjords, the mountaintops will be gleaming white in the darkness and the air will be clean and crisp. My parents will have made my bed, just like before in my old room and the dog and maybe even the cat, will eagerly be awaiting me by the door. In the morning I will wake up in a cold room under my electric blanket, put on my wool socks and sweater and peek out of the window at the most beautiful view in the world. Then I'll sneak into the kitchen, eat something, drink some Folger's coffee with organic milk and watch the birds feeding on the veranda. Shortly after I'll already be putting on my snowboard gear, and we'll head up to the mountain. I will post soon again, once I get some new pics on the camera... Adios amigos!

1 kommentti:

  1. Kuulostaa niin siistiltä että kateus iski väistämättä :-) Mahtavaa reissua!

    VastaaPoista

CONTACT

wheelslikepowder@gmail.com